Verojen jaksottaminen on perusteltua ainakin silloin, jos urheilu-uran aikana saadut tulot ovat todennäköisesti suuremmat kuin urheilu-uran päättymisen jälkeen ansaitut tulot.
Urheilijalla on oikeus jaksottaa urheilusta saamiaan tuloja, jolloin osa ansiotuloista ei katsota verotettavaksi silloin kun ne on ansaittu, vaan silloin kun ne tosiasiallisesti nostetaan. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että urheilija voi minimoida veroja, kun ansiotulojen kertymää ja niistä maksettavaa veroa voidaan jakaa useammalle verovuodelle.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urheilijan veroprosentti pienenee vuositasolla verrattuna siihen, että hän maksaisi vuositasolla aina suurempia veroja suuremmista tuloista. Verojen jaksottaminen on perusteltua ainakin silloin, jos urheilu-uran aikana saadut tulot ovat todennäköisesti suuremmat kuin urheilu-uran päättymisen jälkeen ansaitut tulot.
Urheilutuloja voidaan jaksottaa rahastojen kautta. Urheilutuloina pidetään urheilukilpailusta saatuja rahapalkintoja ja muita kilpailemisesta tai pelaamisesta saatuja ja niihin rinnastettavia tuloja sekä urheilemiseen liittyvistä mainossopimuksista tai muista yhteistyösopimuksista saatuja tuloja, jos sopijapuolina ovat urheilija, lajiliitto ja yhteistyötaho yhdessä.
Urheilijalla, jonka verovuoden urheilutulo on ennen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen vähentämistä vähintään 9 600 euroa, on oikeus siirtää urheilutulostaan verovapaasti urheilurahastoon enintään 50 prosenttia urheilutulon bruttomäärästä laskettuna. Maksimimäärä on enintään 200 000 euroa vuodessa.
Urheilurahastossa olevat tulot voidaan pääsääntöisesti tulouttaa 2–15 vuoden aikana urheilu-uran päättymisestä lähtien. Urheilu-ura katsotaan päättyneeksi, jos urheilutulo kahtena peräkkäisenä vuotena jää alle 9 600 euron eikä urheilija osoita urheilijarahastolle jatkavansa urheilu-uraansa taikka jos vammautumisen tai urheilijan rahastolle tekemän ilmoituksen vuoksi urheilu-ura on päättynyt.
Edellä kerrotut summat saattavat muuttua vuosittain verolakien muutosten myötä. Jos urheilija kuolee, valmennusrahastossa ja urheilijarahastossa olevat varat katsotaan kokonaisuudessaan kuolinvuoden veronalaiseksi ansiotuloksi.