Vuosiloma

Pelaajalla on oikeus vuosilomaan, jos pelaajasopimus tulkitaan työsopimukseksi.

Jos pelaajasopimus ei ole työsopimus, ei pelaajalla ole oikeutta vuosilomaan. Vuosilomaan liittyvät oikeudet määräytyvät vuosilomalain mukaan. Koska jalkapalloilussa ei ole työehtosopimuksia, on vuosilomalaki ensisijainen lähtökohta. Yleensä pelaajasopimuksessa on sovittu kuukausipalkasta.

Yleisissä sopimusehdoissa voi olla sovittu vuosilomaoikeuksista yleisesti, mutta vuosilomalain tietyistä säännöistä ei voi toisin sopia. Vuosilomaoikeus kertyy 1.4.–31.3. väliseltä ajalta. Tätä aikaa kutsutaan lomamääräytymisvuodeksi. Jos sopimus on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, saa pelaaja jokaiselta kalenteri kuukaudelta 2 vuosilomapäivää ja sen jälkeen, kun sopimus on kestänyt yli vuoden, kaksi ja puoli päivää per kuukausi. Jos pelaaja on loukkaantunut, kertyy hänelle vuosilomaa sairausajalta, kuitenkin enintään 75 päivän ajalta.

Lomakorvaus tarkoittaa työntekijälle maksettavaa korvausta ansaitsemastaan, mutta käyttämättömästä vuosilomasta. Lomakorvausta maksetaan yleensä kahdessa eri tilanteessa:

1. Työsuhteen päättyessä: Jos työntekijä ei ole ehtinyt käyttää kaikkia ansaitsemiaan lomapäiviä ennen työsuhteen päättymistä, hänelle maksetaan korvaus käyttämättömistä lomista.

2. Määräaikaisessa työsuhteessa: Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa lomakorvaus maksetaan usein jokaisen palkanmaksun yhteydessä, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta pitää varsinaista lomaa.

Esimerkki. Pelaajan kk-palkka on 2000e ja pitämättä olevia lomia on 5 päivää. Laskukaava on 2000e / 25 x 5 eli lomakorvaus on 400 euroa.

Kun jalkapallo on kesälaji, loma tulisi antaa viimeistään 31.12. mennessä, jos sitä ei ole voitu 30.9. mennessä kokonaan tai osaksi antaa. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että loma voidaan pitää seuraavana vuonna 31.3. mennessä. Lähtökohtaisesti loma tulisi antaa kokonaan kerralla mutta se on annettava ainakin siten, että lyhin jakso on 12 päivää (eli kaksi viikkoa, sunnuntaita ei lasketa mukaan viikkoon). Loput vuosilomasta on pidettävä vähintään viikon pituisina.

Seuran yksipuolinen ilmoitus ei ole sopimista. Yhtä tärkeää on myös huomata, että ”vapaapäivät, jolloin seura ei järjestä harjoituksia”, eivät ole vuosilomapäiviä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Loma-ajankohdasta olisi ilmoitettava vähintään kuukautta ennen, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Jos pelaaja tulee loman alkaessa työkyvyttömäksi, pelaajan kannattaa pyytää seuralta vuosiloman siirtoa. Vuosiloman aikana pelaajalla ei voi olla työtehtäviä hoidettavanaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seuran tilaisuuksiin osallistumista. Periaatteessa se tarkoittaa myös sitä, ettei pelaajalla ole velvollisuutta osallistua tai tehdä vapaaehtoisia harjoituksia loman aikana, joskin tämä lienee yleensä pelaajan omakin tahto kuntonsa ylläpitämiseksi.

Jos työsuhteen päättyessä pelaaja ei ole saanut palkallista vuosilomaa, on hänelle maksettava työsuhteen päättyessä vastaavan suuruinen lomakorvaus. Jos lomakorvaukset ovat maksamatta, on niitä vaadittava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jolloin loma olisi pitänyt antaa.